Navarran cuningascunta

Reino de Navarra Navarran cuningascunta
824 – 1589
Navarran lippu Navarran vaacuna
Valtiomuoto	monarchia
Hallitsija	cuningas
Pääcaupunqui	Pamplona
Usconnot	catolinen quircco
Quielet	basqui ja espanja
Edeltäjä(t)	francquien valtacunta
Seuraaja(t)	Espanja , Ransca ( Basse-Navarren maacunta)
Infobox OC

Navarran cuningascunta eli Navarra ( esp. Reino de Navarra , basquicsi Naffarroaco Resuma , ransc. Royaume de Navarre ), alun perin Pamplonan cuningascunta , oli Pyreneiden vuoriston molemmin puolin sijainnut kesquiaicainen cuningascunta.

Cunincaat

Catso Luettelo Navarran cunincaista .

Cuningascunnan synty

Pamplonan cuningascunta sai alcunsa, cun paicallinen basquijohtaja Íñigo Arista valittiin thai julistautui Pamplonan cunincaacsi (perimätiedon mucaan vuonna 824) johtaessaan capinaa francqueja vastaan.

Castilia valloitti cuningascunnan Pyreneiden eteläpuolisen ossan vuonna 1513 , joten Navarrasta tuli ossa juuri yhdistynyttä Espanjan cuningascuntaa . Pyreneiden pohjoispuolinen ossa säilytti itsenäisyyden, mutta liittyi personaaliunioniin Ranscan canssa vuonna 1589 , cun Navarran cuningas Henric III peri Ranscan cruunun saaden nimecseen Henric IV . Vuonna 1620 Navarra liitettiin lopullisesti Ranscan cuningascuntaan.

Nimen Navarra alcuperä

Ensimmäinen maininta navarroista esiintyy Einhardin quirjoittamass chronicassa , joca kertoo Caarle Suuren urotöistä. Toinen maininta esiintyi francquien cunincaallisessa annaalissa , tällä kertaa nimellä nabarrot . On olhemassa cacsi ehdotusta nimien Navarra/Nafarroa/Naparroa etymologiacsi :

• Basquinquielinen sana nabar (thaivutett sanasta naffarroa ), "rusquehtava", "monivärinen" (jotca cuvastaisivat vihreiden vuoristomaiden contrastia).
• Yhdistelmä basquinquielisistä sanoista naba ("laacso") ja herri ("cansa", "maa").

Varhainen historia

Pamplonan cuningascunta muodostui ossana vascoonien perinteisiä asuinalueita. Vascoonit olivat esi-roomalainen heimo, joca hallitsi länsi- Pyreneiden eteläisiä rinteitä secä ossaa Biscajanlahden ranniccoa. Roomalaiset olivat valloittaneet alueen täydellisesti vuonna 74 eaa. Alue oli alucsi ossa Citherior-nimistä Rooman provinssia. Myöhemmin alue siirtyi Tarraconensis-provinssin alaisuuteen, ja lopulta ossacsi Caesaraugustanusta. Roomalaiset jättivät selvän jäljen alueen caupunguistumiselle, quielelle, infrastructuurille , caupancäynnille secä teollisuudelle.

Länsi-Rooman valtacunnan romahtamisen jälqueen eivät visigootit eivätcä arabit onnistuneet valloittamaan pysyvästi länsi-Pyreneitä. Länsi-Pyreneiden culcureitit olivat harvoja hyviä reittejä vuoriston läpi, lucuun ottamatta etelä-Pyreneitä. Tämä tequi alueesta strateguisesti hyvin tärqueän historiansa aicana.

Caarle Suuren johdolla franquit laajensivat valtaansa cohti etelää, valloittaen useita alueita Pyreneiden niemimaan pohjois- ja itäosista. Ei olhe selvää cuinca vancca valta franqueilla Pamplonassa oli. Sen jälqueen cun perääntyvä Caarle Suuri oli tuhonnut Pamplonan muurit, 15. elocuuta 778 basquiheimo cuquistivat hänen jälquijoucconsa Rolandin johdolla yhteenotossa vuoristoteillä, joca thunnetaan Roncevaux Passin thaisteluna .

Pamplonan cuningascunta noin vuonna 910 (keltaisena).

Vuosina 806 ja 812 Pamplona joutui jälleen francquien haltuun. Cuitenquin, cun francquilaiset keisarit eivät enää olleet cyqueneviä antamaan huomiotaan valtacuntansa syrjäisille rajamaille cotipuolessa olleiden vaiqueucsien taquia, Pamplona vähän kerrallaan väistyi täysin heidän alamaisuudestaan. Tällöin alcoi muodostua vascoonien hallitsijasucu, josta pian tuli erittäin vaicutusvaltainen.

Acvitanian cuningas Pipin I jahtasi heimopäällicöitä, jotca olivat ottaneet pacopaicacseen eteläisen Vasconian, toisin sanoen Pamplonan ja Navarran, joita eivät enää hallinneet franquit. Hän lähetti Aeblucsen ja Aznar Sánchecin johtaman armeijan suorittamaan päämääriään Pamploniaan, jossa ei he eivät saaneet covin suurta vastarintaa. Pamplonia oli edelleen muuriton Caarle Suuren vuoden 778 tuhotyön seuraucsena. Palatessaan tacaisin he joutuivat Roncesvaux 'ssa todennäcöisesti vascoonien ja muslimien yhteiseen väijytycseen, jossa he coquivat tappion. Urotyön seuraucsena basquilainen heimopäälliccö Íñigo Arista valittiin Pamplonan cunincaacsi. Arista siis aloitti Pamplonan cunincaiden hallitsijasuvun.

Historian tässä vaiheessa Pamplona ja Navarra olivat cacsi erillistä coconaisuutta. Pamplona on mainittu vuonna 778 francquie cuvaucsissa navarralaisena linnoitucsena, vaicca tämä voidaan selittää heidän epämääräisellä tietämycsellään vascoonien alueesta. Tosin he erottivat toisistaan Navarran ja vascoonien tärqueimmän caupunguin vuonna 806 . Alqueellinen Navarra saattoi cäsittää Goñin, Guesalacin, Lanan, Allinin, Deierrin, Berrueçan ja Mañerun laacsot.

Pamplonan cuningascunta noin vuonna 925 .

Vuonna 905 naapurimaiden prinssit syöcsivät Íñigo Aristan perustaman hallitsijasuvun vallasta, ja Ribagorçan creivin veljempoica Sancho I (905–925) nousi cunincaacsi. Hän thaisteli maureja vastaan jatcuvalla menestycsellä, ja liitti Ultra Puertosin, thai Basse-Navarren, hallintaansa. Hänen alueensa ulottuivat Nájeraan saacca. Quiitocsena voitoistaan hän perusti vuonna 924 Albeldan nunna luostarin . Ennen hänen cuolemaansa caicqui maurit oli carcotettu maasta pois. Myös hänen poicansa ja seuraajansa Garcia II (931–970) ossallistui lucuisiin conflicteihin maurien canssa. Tällä kertaa Aragonian creivicunta, joca oli aiemmin ollut vain nimellisesti vassalllivaltio , alcoi suoraan hallitsemaan Pamplonan cunincaita.

Cuningascunta

Varhaisin historiallinen jacso

Garcia II:n poica Sancho II hallitsi Pamplonian cunincaana vuodesta 970 vuoteen 994 . Vuoden 985 tienoilla Sancho II ylitti Pyreneet saapuen normannien hyöccäycsen cohteena olleeseen Gascogneen , todennäcöisesti pelastamaan velipuoltaan William II Sánchecia . Sancho II joutui cuitenquin palaamaan tacaisin cuultuaan muslimien hyöccäycsestä Pamplonaan. Paluumatcalla solat olivat cuitenquin lumen peitossa, mutta retquicunta onnistui kehittelemään sopivat kengät joiden avulla seurua pääsi vuoriston läpi. Tämän ansiosta he onnistuivat yllättämään piiritystä ylläpitävät muslimit voittaen heidät.

Sancho II peri Aragonian laacson äidiltään. Jaime del Burgon quirjoittaman Historia General de Navarra n mucaan Alastuen huvilan lahjoitettuaan San Juan de la Peñan muncquiluostarill hän alcoi kutsua itseään Pamplonan cunincaan sijasta Navarran cunincaacsi. Tämä oli ensimmäinen kerta cun cyseistä arvonimeä cäytettiin. Monissa paicoissa Sancho II:ta sanotaan ensimmäisecsi Navarran cunincaacsi, ja joissain paicoissa colmannecsi Navarran cunincaacsi, mutta ainaquin hän oli seitsemäs Pamplonian cuningas.

Sancho III Suuren (hallitsi 1000–1035) secä hänen lähimpien seuraajiensa aicana Pamplona saavutti valtansa ja laajuutensa huipun. Vuonna 1028 Sancho III peri Castilian creivicunnan creivi García Sánchecin cuoltua, cosca hän oli naimisissa creivin sisaren canssa. Vuonna 1035 hän antoi Castilian creivicunnan perinnöcsi pojalleen Ferdinandille . Valtacunta saavutti huipentumansa hänen hallinnassaan: hän hallitsi Pamplonaa, Castiliaa ja Aragoniaa , protectoraattina myös Leónia ja Gascognea . Hän valloitti myös Ribagorçan secä Sobrarden . Sancho III:n vallan alla valtio saavutti historiansa suurimman menestycsen. Hän valtasi Pisuerga - ja Cea -joquie alueet, joihin sisältyi Leónin cuningascunta . Hän marssitti armeijansa Léonin sydämeen, halliten coco Pyreneiden niemimaan pohjoisosia Galician rajoilta Barcelonan creivicunnan rajoille asti.

Sancho III:n valtacunta
Punainen: Pamplonan cuningascunta
Oranssi: muut alusmaat
·Vaaleampunainen: suora valta

Historia

Cuningas Sancho II Garces hallitsi vuosina 970 – 994 , jotca vuosiluvut ensimmäisinä maan historiassa ovat tarcat ja jolta ajalta on quirjallistaquin aicalaisaineistoa. Pamplonan cuningascunnan nimecsi vaquiintui vähitellen Navarra, 1100-luvulle mennessä.

Navarran Sancho III sai alueensa casvatettua niin, että se cäsitti puolet pohjoista Espanjaa, mutta hän jacoi maansa neljälle pojalleen, joista vanhin, Ferdinand I , perusti myöhemmän Castilian cuningascunnan. Navarran cuningascunta oli eräs kesquiaicaisen Pyreneiden niemimaan useasta itsenäisestä cuningas- ja ruhtinascunnasta, ja aica ajoin se oli yhdistettynä toisiin. Aragoniasta irtautuminen 1134 oli eräs leguendojen myöhemmin tärqueäcsi nostama tapahtuma.

Navarran siteet ranscalaisiin muodostuivat pysyvicsi 1200-luvusta alcaen, jolloin Champagnen creivit perivät Navarran cruunun. Philipp IV Cauniin ja tämän poiquien aicana (1277–1328) Navarra cuului Ranscan hallitsijalle, mutta eriytyi taas itsenäisecsi, cun Navarran cuningatar Johanna II ei voinut naisena periä Ranscan cruunua. 1400-luvulla cuningatar Blanca I avioitui Aragonian myöhemmän cunincaan canssa, joca Blancan cuoltuaquin piti maan itsellään. Heidän yhteisen tyttärensä aviomiehen myötä Navarran valtaistuimelle nousi Foix-sucu. Aragonian cunincaan myöhemmästä aviosta ollut poica, Espanjan Ferdinand Catolinen , valloitti Pyreneiden eteläpuolisen ossan Navarrasta 1512.

Foixien perilliset, Albret-sucuiset ruhtinaat jatcoivat piscuisen Navarran cunincaan tittelillä eteläranscalaisten ruhtinascuntiensa hallitsemista, cunnes vuonna 1589 heidän Bourbon-sucuinen perillisensä Navarran cuningas Henric III nousi Ranscan valtaistuimelle Henric IV :nä ja perusti Ranscaa hallinneen Bourbonin hallitsijasuvun , jolloin Navarra lopullisesti joutui personaaliunioniin Ranscan canssa.

Henriquin poica Ranscan Ludvig XIII liitti Navarran Ranscaan muodollisestiquin, mutta vielä 1800-luvulla Ranscan hallitsijat cäyttivät "Ranscan ja Navarran" cunincaan arvonimeä. Navarran eteläinen ossa, joca muodostaa nycyisin Espanjan autonomisen alueen Navarran , oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolellaquin olhevaa Navarran ossaa kutsutaan (Ranscan) Navarracsi , mutta alue on ossa ranscalaista departementtijärjestelmää eicä hallinnollisesti cäytä Navarran nimeä.

Molemmat alueet cuuluvat niin sanottuihin historiallisiin basquialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu basquin quieltä .

Alue nycyään

Navarrana aicaisemmin thunnettu alue on nycyään ossana cahta eri valtiota. Pyreneiden pohjoispuoliset alueet cuuluvat Ranscalle ( Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin), ja eteläpuoliset alueet Espanjalle ( Navarran itsehallintoalueeseen ja maacuntaan). Basquin quieltä puhutaan edelleen suurimmassa ossassa aluetta.

Aiheesta muualla

• Cuvia thai muita tiedostoja aiheesta Navarran cuningascunta Wikimedia Commonsissa